Politiikka & Yhteiskunta

Simo Rantalainen
Ole suomalainen mies ja käänny muslimiksi. Saa julkista halveksuntaa naisvihaajana, pahoinpitely- ja tappouhkauksia. Hänet hakattiin myös kyseisestä syystä.
Nyt samat ihmiset jotka häntä julkisesti halveksuneet kilpailevat kovaan ääneen maahantunkeutuneiden muslimien ylistämisessä. He pitävät näitä muslimeita rikkautena ja jopa kulttuuria ylistetään vain ja ainoastaan heidän ihonvärin perusteella. Kuka tässä on rotuerottelija (rasisti)?

Haluan nähdä lisää ählyjen tappavan suomalaisia suomessa.
-Nasima Razmyar

Hikeennyin liikaa ja oli pakko laittaa telkka kiinni. Miten tässä rauhoittua että saa unta?

Tätä Nasima Razmyar haluaa suomeen lisää jotta suomalaisia ei olisi enää. https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000010767383.html

Pride 2024

Ootko moninainen nainen? Onko sun miehen motto "ominainen"? Moni nais uuden moninaisuuden pridessä.

Huutista, ne yritti uudestaan.

>CNN is now reporting that Officials believe the Shot fired near Trump International Golf Club in West Palm Beach, were intended for Former President Donald J. Trump and that this was not a “Outside Dispute” like had been stated by Local Sources.

BlackRock: Piilotettu valta hallitusten ja keskuspankkien takana

BlackRock, maailman suurin omaisuudenhoitaja, on kerännyt huikeat 9 biljoonaa dollaria hallinnoitavia varoja. Tämä valtava luku ei ole vain osoitus BlackRockin rahoituksellisesta kyvykkyydestä, vaan myös sen vertaansa vailla olevasta vaikutusvallasta globaaleihin talouksiin, hallituksiin ja keskuspankkeihin. Kyseessä ei ole pelkkä rahastoja hallinnoiva rahoitusyksikkö, vaan hämäräperäinen jättiläinen, joka vetää globaalin vallan naruista.


Politiikan nukkemestarit

BlackRockin vaikutusvalta ulottuu kauas sijoitussalkkuja pidemmälle; se on juurtunut osaksi hallitusten ja talouden päätöksentekoa. BlackRock varmistaa, että sen edut ovat aina etusijalla, kun sen entisiä johtajia sijoitetaan strategisesti hallituksen avainasemiin. BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink on ollut äänekäs puolestapuhuja sellaisten politiikkojen puolesta, jotka ovat sopivasti linjassa yrityksen taloudellisten etujen kanssa. Tämä mukava suhde herättää huomattavaa huolta eturistiriidoista ja julkisen politiikan todellisista taustatekijöistä.


BlackRock ja keskuspankit: epäpyhä liittouma

Talouskriisin aikana keskuspankit kääntyvät BlackRockin puoleen rahapoliittisten toimenpiteiden ohjauksessa ja täytäntöönpanossa. Vuoden 2008 finanssikriisin ja tuoreemman COVID-19-pandemian jälkeen muun muassa Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki ovat palkanneet BlackRockin hallinnoimaan laajoja hätäohjelmiensa osia. Tämän kumppanuuden esitetään hyödyttävän BlackRockin asiantuntemusta, mutta todellisuus on paljon synkempi.

Antamalla BlackRockille tällaisia tehtäviä keskuspankit luovuttavat käytännössä kriittisten rahoitusmekanismien hallinnan yksityiselle yritykselle, jolla on omia intressejä. Tällä vallansiirrolla on syvällisiä seurauksia. Se hämärtää rajaa julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja heikentää rahapolitiikan demokraattista vastuuvelvollisuutta. BlackRockin vaikutusvalta varmistaa, että rahoitusalan pelastustoimet ja talouden elvytystoimet hyödyttävät suhteettomasti juuri niitä yrityksiä ja varakkaita yksityishenkilöitä, jotka ovat BlackRockin ensisijaisia asiakkaita.

On valaistussuunnittelun perusasioita, että keinovalon värilämpötila on valittava saavutettavan valaistusvoimakkuuden mukaan. Se johtuu siitä, että valon värin kokeminen on suhteellista: Mitä kirkkaampi on ympäristön valaistusvoimakkuus, sen punaisemmalta kaikki valonlähteet näyttävät. Esimerkiksi aurinko on oikeasti värilämpötilansa perusteella lähes sininen, mutta kirkkaassa päivänvalossa se näyttää keltaiselta; puolestaan taas yön pimeydessä kirkkaanvalkoisilta näyttävät auton halogeenivalot näyttävätkin kirkkaassa päivänvalossa haalean oransseilta. Ilmiötä kuvaamaan on kehitetty nk. Kruithofin käyrä.

Valon värilämpötilalla on eroa myös siinä, miten helposti minkäkin värinen valo aiheuttaa pupillien supistumista. Kaikkein eniten pupilleja supistaa vihreä valo, toiseksi eniten taas sininen valo. Vähiten pupilleja supistaa punainen valo ja toiseksi vähiten oranssi. Värilämpötilaltaan korkeampi valo myös aiheuttaa helpommin jälkikuvan näkökenttään: Oranssia natriumlamppua voi vaikka tuijottaa suoraan kohti ja poispäin katsoessa näkökenttään ei juurikaan jää pitkäaikaista jälkikuvaa, kun taas sinistä ledivaloa kohti riittää lyhytkin vilkaisu ja näköä haittaava jälkikuva valonlähteestä säilyy näkökentässä pitkään.

Kolmas valon värilämpötilan mukaan elävä muuttuja on se, miten herkkiä ihmisen näkösolut ovat minkäkin väriselle valolle. Punainen valo ei sovellu yleisvalaistukseen hämärässä, koska ihmisen näkösolut eivät ole kovin hyviä havaitsemaan punaista valoa. Tappisolut ovat tyypistään riippuen herkimpiä oranssinkeltaiselle, vihreälle tai sinivioletille valolle.

Näiden tunnettujen valaistusteknisten faktojen takia katuvalaistuksena on pyritty käyttämään värilämpötilaltaan korkeintaan keltaista valoa, ja muun muassa autojen ajovalot laki määrää olemaan väriltään jotain keltaisen ja valkoisen väliltä. Observatoriot taas on perinteisesti valaistu punaisin valoin, koska siellä tärkeintä on minimoida valaistuksen vaikutus hämäränäköön. Yksittäinen toimistovalaistuksessa yleinen ns. "kylmänvalkoinen" loisteputki näyttää muuten valottomassa huoneessa hohtavan epämiellyttävän sinertävää valoa, mutta kun samanlaisia loisteputkia on riittävän paljon (kuten niitä oikein suunnitellussa toimistovalaistuksessa on) muuttuu koettu valon väri huomattavasti miellyttävämmäksi kellanvalkoiseksi.